Wednesday, April 7, 2010

Onko minun siis tehtävä syntiä tullakseni syntiseksi?

Sielu. Ymmärrän, että armojärjestykseen kuuluu syvä ja todellinen synnintunto ja katumus ja murhe Jumalan edessä. Ymmärrän, että emme voi tulla jumalisiksi, ennen kun näin viheliäisinä olemme tulleet Kristuksen luo ja kokeneet armahduksen.

Pitäisikö meidän nyt siis tehdä syntiä ja olla jumalattomia, eksyä maailman pyörteisiin, niin että tuntisimme itsemme viheliäisiksi ja syntisiksi ja saisimme armon?

Miten syvällä on käytävä, että armo tulisi todelliseksi enkä olisi luulotellussa herätyksen tilassa tai uskossa?


Kaikki kääntymättömätkin ihmiset osaavat tahtoessaan näyttää ulkonaisesti kauniilta ja elää siveellisesti, muutenhan esivalta kävisi heihin kiinni rangaisten lain kouralla.

Mutta tämä ei ole sellaista pyhyyttä ja vakavuutta, joka syntyy elävästä uskosta.

Jos sellaiselta ihmiseltä vaaditaan pyhää elämää, joka ei ole armon tilassa, ei hänellä ole siihen voimaa. Ja jos hän jotain tekisikin, se ei kelpaa, koska kaikki mikä ei lähde uskosta Jeesukseen on syntiä Room 14:23.



Jokaisella kääntymättömällä on tämä läksy - opi tuntemaan viheliäisyytesi.

Rukoile Jumalalta sydämellisesti ja vakaasti, että Hän antaisi sinulle armon oppia pahuutesi oikein tuntemaan.

Kun ihminen tulee valkeuteen ja näkee vaivaisuutensa ja onnettomuutensa ilman Kristusta, tuntee synnin kadottavuuden, katoaa hänestä jumalattomuuden himo.

Vaikka hän vielä tekisikin syntiä, hänen mielensä on karvas ja hän tahtoisi että asiat olisivat toisin, mutat ei pysty itseään muuttamaan.

Vaikka pahojen töiden ulkonainen tekeminen loppuisikin suurelta osin, ihminen on kuitenkin yhä vielä kadotuksen ja synnillisen elämän voimien alla aina siihen asti, kuin hän saa puhdistuksen Jeesuksen veressä uskon kautta.

Syntien saamisen perusta ei ole lakata pahoja tekemästä, vaan Jeesuksen sovintoveri, joka otetaan vastaan ja omistetaan uskolla.



Ei tässä kutsuta synnin tekoon ja hylätä oikea ja totinen pyhitys ja jumalisuus, uskon hedelmä, vaan osoitetaan armonjärjestys.

Pitää etsiä ja löytää.

Pyhä ja jumalinen elämä ei käy uskon edellä, vaan seuraa uskoa. Sellainen elämä on uskon seurausta ja hedelmää, uusi elämä, lahja, joka annetaan vapaasta armosta taivaallisen sulhasemme kanssa, etuoikeus ja vapaus joka meille lahjoitetaan Jeesuksen veressä ja jota emme ikinä saa ilman uskoa Jeesukseen.



Armonjärjestystä ei millään muotoa saa mennä kääntämään nurin.

Meidän on aloitettava oman viheliäisyytemme tunnosta, etsittävä armoa ja anteeksisaamista synnin viasta, vapautta synnin tuomasta kadotuksesta.

Tätä ei saa kääntää nurin ja alkaa ensin elämään pyhää elämää ja voittaa syntimme.


Sillä pyhitys seuraa syntien anteeksisaamista Jeesuksen veressä yhtä varmasti kuin varjo seuraa ruumista, jos vain kuljemme auringonpaisteessa.

Käy kadotettuna syntisenä Jeesuksen armon auringon luo ja pysy Hänen luonaan hengen köyhyydessä, ja totinen pyhyys ja jumalisuus ei sinusta koskaan puutu.


Köyhät kadotetut syntiset, joilla ei ole omaa mahdollisuutta, pyhyyttä, soveliaisuutta hyvään eikä mitään, minkä päälle itsensä luottaa ja nojata

jotka etsivät ainoastaan ansaitsematonta Jeesuksen armoa mahdottomina tuomittuina syntisinä,

he ovat ensimmäisessä armonjärjestyksessä.

Autuaat ovat henegllisesti vaivaiset sillä heidän on Taivasten valtakunta Matt 5:3.

No comments:

Post a Comment